*

hansi Mies, mikä mies?

TED talk: Perustulo hyödyksi koko yhteiskunnalle

SOTE-päätökset päätettiin Juuri siirtää seuraavalle hallitukselle ja eduskunnalle. Seuraavaksi perustelen aukottomasti, miksi on perustulon aika.

Koska kaikki vääntävät kättä siitä, mikä olisi paras ratkaisu, niin minä sanon aivan ensiksi, että kaikkein paras ratkaisu on _kokeilla eri ratkaisuja_ alueellisesti, ja näiden tietojen pohjalta ottaa sitten käyttöön yleinen valtakunnallinen perustulo.

Monimutkainen ja vaihteleva työtarjonta vaatii joustavaa pohjaa. Perustulo rauhoittaa työläisen mieltä ja se mahdollistaa joustavammat työsopimukset ilman, että työläinen hyväksyisi orjan roolia tai työnantaja joutuisi taikomaan ylimääräisiä työtunteja ja rahoitusta parin tunnin mittaiseen työhön. Perustulon vaatimisesta ei olla luovuttu, koska se on parempi vaihtoehto kaikille, ja perustelen tämän nyt.

Maastrichtissä pidetyssä TED-tilaisuudessa esiteltiin ja käsiteltiin perustulon suhteen kolme tärkeintä vastaväitettä: 1) Se on liian kallis. 2) (Muut) ihmiset lopettavat työnteon. 3) Muutos on liian suuri.

1) Perustulokokeilut tuntuvat päätyvän siihen tulokseen, että vastikkeeton, ilmainen perustulo on edullinen vaihtoehto. Tässä esitellään kokeilu Lontoosta.

Vuonna 2009 Lontoossa aloitettiin koe, jossa kolmelletoista kodittomalle miehelle annettiin 3000puntaa/kk. Tätä ennen he kukin aiheuttivat kustannuksia yhteiskunnalle satojatuhansia puntia vuodessa terveysmenojen ja poliisi- ja lakikustannusten vuoksi.

Nyt annetun rahan suhteen miehet olivat vapaita, ja heidän tuli vastata vain yhteen kysymykseen, ja tässäkin tapauksessa itselleen, "Mikä on sinun mielestäsi hyväksi sinulle?"

Noin vuoden jälkeen keskimäärin 800 puntaa oli käytetty kuukautta kohden. Se oli käytetty hyödyllisesti: puhelin, passi, kirjoja. Nyt yli puolella oli asunto. Osa rahoitti opiskelujaan. He olivat kontaktissa perheisiinsä vuosien jälkeen. Kaikkein tärkeintä oli, että aivan jokaisella oli nyt tulevaisuudensuunnitelmia. Tapa, jolla rahaa käytettiin, hyödytti niin yksilöitä kuin yhteiskuntaa. Uskotko, kun kerron, että koko kokeilu maksoi yhteensä 50 000 puntaa/henkilö?

2) Noin 99% ihmisistä on sitä mieltä, että he eivät itse lopettaisi työntekoa, vaikka heille taattaisiin perustulo, jolla kustannetaan perustarpeet. Sama 99% arvioi, että (muut) ihmiset eivät tekisi töitä, jos he saisivat perustuloa. Toinen väittämä kumoutuu, kun ensimmäinen vastaus otetaan huomioon. Ihmisillä on tavoitteita ja halu menestyä elämässä. perustulo auttaa tässä, eikä suinkaan tee kaikista laiskoja.

3) Historia tuntee ajat, jolloin orjuus oli tavallista, kun naiset eivät saaneet äänestää, kun kaikille ei ollut taattu perusterveydenhuoltoa, kun ihmisillä ei ollut eläkettä tai lapsilisiä. Kaikki edellämainitut olivat joskus utopioita, jotka olivat "liian suuria muutoksia, jotta ne voisivat tapahtua". Tulevat vaalit ratkaisevat sosiaalipolitiikkamme suunnan. Tehdään utopiasta tosi.

 

Hansi Harjunharja

EDIT: SOTE meni just nurin, niin lisäsin alkuun maininnan siitä. 5.3.-15 klo 1:40

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Vielä kun saataisiin maailmanlaajuinen perustulo. Se olisi kyllä teollistuneiden maiden ihmisille niin kallis, että ei mahtaisi saada kannatusta. Ostovoiman tasaaminen voisi kuitenkin vähentää ääriainesten syntyä ja äärimmäistä kärsimystä. 50 dollaria kuussa per aikuinen ihminen hävittäisi varmaan jo äärimmäisen köyhyyden kokonaan. Maksaisi joitakin tuhansia miljardeja vuodessa rahoittaa.

Käyttäjän hansi kuva
Hansi Harjunharja

Toimisikohan tässä jokin yleinen globaali valuutta, jos vaikka pidettäisiin kansalliset valuutat yhä myös hengissä.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Ei kai perustulo ole mitään utopiaa. Sitä on alettu maksaa Iranissa jo vuonna 2011.

Käyttäjän hansi kuva
Hansi Harjunharja

Aivan, Iranhan taitaa myöskin nojata omaan valuttaan ja keskuspankkiin kansantaloutensa. Siksi siellä myös pystyvät vielä helpommin soveltamaan tätä oman sisäisen systeeminsä rahoitusta.

Minkä kokoinen tuo perustulo on ja mitä se vastaa Suomessa?

Jenkeissäkin Coloradon verotulot nousivat kannabiksen laillisen kaupan myötä niin suuriksi, että sielläkin palautetaan suoraan rahana noita tuloja kansalle. Tämäkin on eräänlainen yhtäläinen perustulo.

Käyttäjän juhaniharjunharja kuva
Juhani Harjunharja

Inhimillisesti katsoen yhteiskuntamme tehtävänä on turvata yhteiskuntamme kaikkien ihmisten taloudellinen, sosiaalinen, terveydellinen ja koulutuksellinen sekä muu vastaava toimeentulo. Tämä taloudellinen toimeentulo on mitä ilmeisimmin tässä lähtökohtaisessa asemassa, ja sen tähden yhteiskuntamme tarvitsee selkeän rakenneuudistuksen: talousdemokratian koskemaan koko kansantalouttamme.

Nähdäkseni siis tuo perustulo on pitkälle juuri tällainen talousdemokraattinen asia, jonka toimeksipano on koskee erityisesti valtiota ja sen ylintä lainsäädäntöelintä eduskuntaa. Koska perustulo koskisi ilmeisesti samalla kaikkia kansalaisia, tulisi lähtökohtaisesti olla myös niin, että jokainen kansalainen voisi sanoa asian johdosta sekä mielipiteensä että ehdotuksensa asian hoitamiseksi.

Mutta sitten on myös niin, että koska meillä on kansalaisia, jotka ovat alaikäisinä (lapset) vailla äänioikeutta ja vastaavaa esitys- tai päätösvaltaa, jotka ovat siis huollettavia, perheoikeudelliset seikat tulevat siinä vastaan ja myös huomioitaviksi.

Nyt kysymyksiä Hansille?

Ketkä olisivat loppujen lopuksi oikeutettuja saamaan esittämäsi mukaisen perustulon?

Voisiko käydä niin, että "perheen pienintä" ei huomioidakaan tässä uudistuksessa, jolloin perheen kokonaistoimeentuloasema heikkenisi entiseen nähden?

Siis tarkennapa nyt tätä asiaa, jos nimittäin aiot olla jollain tavalla tosisaan tämän perustulon kanssa? Tässä on vielä monta seikkaa mietittävänä, kun on tuo SOTE-uudistuskin vielä kesken.

Mikä olisi sitten kuntien asema tässä perustulon järjestelyssä? Entäpä maakuntien?

Miten ns. työantajien asema, valta ja vastuu tässä hoidetaan; yksityisten ja yhteiskunnallisten?

Miten sitten hoidetaan myös keskeiset työehtosopimukset, joilla määritetään joka tapauksessa yhteiskunnallisen arvontuotannon suurin perusta: uuden eli arvonlisäyksen tuotanto kansantalouden hoitamiseksi?

Käyttäjän hansi kuva
Hansi Harjunharja

Mainitsen tässä vastauksessani kokeilut. Tarkoitan kokeilulla tilannetta, jonka alkamis- ja loppumispäivämäärät on säädetty ja lukkoonlyöty. Nämä eivät olisi muutoksia, jotka merkittäisiin "toistaiseksi voimassaoleviksi", vaan niissä olisi tarkka päivämäärä. Näin on tehtävä, jotta kokeilu saadaan tarkkaan määriteltyä ja sen vaikutukset ajanjaksolla selville. Lisäksi näin estetään se, että jokin "kokeilu" muutetaan yleiseksi käytännöksi huomioimatta jonkin osapuolen alisteista asemaa.

"Ketkä olisivat loppujen lopuksi oikeutettuja saamaan esittämäsi mukaisen perustulon?"

Tämän vuoksi haluaisin, että toteutettaisiin mahdollisimman nopealla aloitusaikataululla erikokoisia perustulokokeiluja, jotka olisivat alueellisia. Näistä saamalla tiedolla voisimme laatia suomalaisille parhaiten sopivat perustulomallit.

"Voisiko käydä niin, että "perheen pienintä" ei huomioidakaan tässä uudistuksessa, jolloin perheen kokonaistoimeentuloasema heikkenisi entiseen nähden?"

Voi olla, että näitä tulojen määriä olisi myös tärkeätä tutkia näissä kokeiluissa.

"Mikä olisi sitten kuntien asema tässä perustulon järjestelyssä? Entäpä maakuntien?"

Kun vaikka tehdään erilaiset kokeilut Sodankylän, Sallan, Inarin ja Utsjoen kuntaan, voidaan sieltä sitten tarkastaa, että miten kunnat ovat kokeneet näiden sisällön, ja olisiko itse kunnille annettava jonkin verran joustovaraa siinä, miten nämä määrittelisivät omien kuntalaistensa perustulon jakautumisen näissä ikäryhmissä. Mikäli nojataan tasa-arvoisuuteen ihmisten kesken, niin tietysti itse hakisin tasa-arvoa myös lasten ja aikuisten välille.

"Miten ns. työantajien asema, valta ja vastuu tässä hoidetaan; yksityisten ja yhteiskunnallisten?"

Itse näkisin, että toimiva ratkaisu lienisi sellainen, jossa kaikilla olisi sama perustulo, jonka päälle sitten tienattaisiin veroprogressiolla varustettua tuloa. Jotkin ensimmäiset sataset saisivat olla toki aivan verovapaitakin, kuten nyt tuossa työmarkkinatuessa on tuo 300 euron mahdollisuus tienaamiseen ilman tuen laskemista. Kaikesta tästä huolimatta haluaisin niitä kokeiluja, jotka poikkeavat tästäkin.

"Miten sitten hoidetaan myös keskeiset työehtosopimukset, joilla määritetään joka tapauksessa yhteiskunnallisen arvontuotannon suurin perusta: uuden eli arvonlisäyksen tuotanto kansantalouden hoitamiseksi?"

Kokeilemalla tämäkin selviää. Itse näkisin, että vaatimukset minimipalkasta ja minimituntirajoista töissä ovat juuri siksi olemassa, että meillä ei ole perustuloa, joka mahdollistaisi rauhallisuuden ja neuvottelun niin työläisen kuin työnantajankin suunnasta.

Olen sitä mieltä, että alueellisissa palveluissa voitaisiin myös kokeilla näiden työehtosopimusten minimipalkkojen poistamista tai roimaa laskemista vaikkapa puolen vuoden tai vuoden ajan. Onhan muistettava, että työt jää tekemättä, jos työntekijää ei löydy, ja mihin tahansa työhön ei ole aivan pakko mennä, jos kaikilla on riittävä perustulo. Tässä voitaisiin juuri selvittää esimerkiksi sitä, miten 1200e:n perustulo toimii yhdessä sen kanssa, että riisutaan julkisista aloista minimipalkkarajat kokonaan pois, ja siis kokeiluna tämäkin.

Käyttäjän juhaniharjunharja kuva
Juhani Harjunharja

Hyviä vastauksia huomaan Hansin sorvanneen. Ja tuo perustulokokeilu voisi todellakin Lapin osalta kattaa ainakin mainitut kunnat, mutta ehkä myös Enontekiö ja jokunen kaupunkikin, vaikka Kemi tai Kemijärvi voisivat ola alun kokeilussa mukana.

Erittäin tärkeänä näkisin myös sen, että keskeiset työmarkkinajärjestöt olisivat alun alkaen hankkeessa mukana: esim. SAK, STTK, Akava ja EK.

Minusta olisi nyt hyvä, että Hansi kääntyisi tässä asiassa myös näiden suurten vaikuttajien puoleen, sillä otaksun tämän vaativan sitä kuuluisaa kolmikantaa tehtäessä tällaisia ratkaisuja myös kokeilujen tasolla. Jos ja kun nämä elimet saadaan liikahtamaan ja esittämään näkemyksiään ja tulemaan mukaan kokeiluihin, asia saattaa edetä liukkaaminkin.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Perustulo olisi ehdottomasti kokeilemisen arvoinen asia myös Suomessa. Sen taso tulisi mielestäni olla jossakin opintososiaalisten etujen maksimimäärän ja keskimääräisen toimeentulotukiasiakkaan saamien tulonsiirtojen välimaastossa, eli 470-1000e kuukaudessa. Opintotuki selvästi mahdollistaa elämisen perustarpeiden hankinnan mutta toisaalta rajoittaa elämää todella paljon. 470e kun sisältää jo asumistuen maksimimääränkin.

Perustulon hyödyt tulevat esiin vain siinä tilanteessa jossa kaikista muista tuista, erityisesti asumistuista ja toimeentulotuesta päästään eroon. Yksi suurimmista ongelmista nykyisissä tuissa onkin juuri markkinahäiriköinti: toimeentulotukiasiakkaalla ei esimerkiksi ole mitään insentiiviä minimoida asumiskustannuksiaan.

Toimituksen poiminnat