hansi Mies, mikä mies?

"Miten valtion talous saadaan kuntoon?" - No, minä tiedän kyllä tämän!

Tunnet YLE:n vaalihaastatteluvideoni, josta poiminta otsikossani. Esittelen sinulle nyt vuoden 2015 vaalien parhaan konkreettisen tavan lisätä Suomessa tarjottavan työn ja työllistyneiden määrää. Tämä korvaa myös SOTEn suurilta osin. Esitys parantaa palveluita ja alueiden tasa-arvoa. Suora vaikutus on myös ostovoiman paraneminen syrjäseuduilla ja välillisesti muillakin paikkakunnilla, myös suurissa kaupungeissa. Palvelujen saatavuuden paranemisen johdosta positiivisia vaikutuksia tulee eittämättä myös kansanterveyteen. Lisäksi koulujen opetusmahdollisuudet paranevat ja laatu kohoaa. Opetus tasavertaistuu ja valinnanmahdollisuudet lisääntyvät peruskouluissa.

Kaikki tämä tulee halvemmaksi kuin SOTE. Ideana ei ole kuihduttaa ja keskittää. Esityksessäni palvelut tulevat lähelle siitä yksinkertaisesta syystä, että työ ja työntekijät tulevat lähemmäs jokaista suomalaista. Palvelujonot purkautuvat ja palvelupisteet ovat lähempänä sinua.

Eduskuntapuolueet puhuvat välttämättömistä leikkauksista. Mielestäni tarpeellisia parannuksia on tehtävä, mutta välttämättömiä leikkauksia ei tämän jälkeen juurikaan tule (HUOMIO leikkaus leikkaa aina työpaikkojakin, minun ehdotukseni luo niitä.). En myöskään ehdota tässä vasemmiston tarjoamaa elvytystä, jossa pyrittäisiin vähentämään köyhien verotaakkaa alle 10000 euron vuosipalkoista. Se ehdotus nimittäin ei suoraan sijoita työllisyyteen.

Olen keskustellut tästä useamman tahon kanssa, muiden muassa Lapin entisen maaherran, pitkäaikaisen kansanedustajan ja nykyisen ympäristöministeriön kansliapäällikön Hannele Pokan kanssa. Hän kehui hänelle referoimaani aloitetta ja motivoitui siitä niin, että päätti vastailla minulle vapaa-ajallaan pyhäpäivänä. Samassa yhteydessä hän kirjoitti "Toivoisin, että reuna-alueiden maakuntien päättäjät uskaltaisivat puhua alueiden tarpeista, aluepolitiikasta. Jos kukaan ei edes puhu alueiden välisestä eriarvoisuudesta, ei päättäjienkään tarvitse asiaan reagoida."

Nyt olen luvannut riittävästi, joten kerron nyt, mistä on kyse.

Yksinkertaisimmillaan kaava on seuraava: Paras tapa elvyttää on luoda työpaikkoja. Paras tapa luoda työpaikkoja on panostaa siihen rahaa. Tämä lisää verotuloja suoraan (tulovero) ja kulutuksen kautta (kulutusverot kuten alv). Koska palveluiden kysyntä ja kulutus nousevat, tulee jälleen lisää työpaikkoja ja työtä. Sisäänsyötetty raha palautuu veroina kunnalle ja valtiolle. Näin käynnistetään positiivinen noidankehä.

Ensimmäinen osa on uudistus, joka tuo syrjäseutujen julkisiin palkkoihin valtion rahoittaman +15 prosentin palkkatuen (sisään syötetty raha). Tällöin alkaa Suomessa toimia edelläkuvattu kaava. Käytännössä tuki ohjataan kunnille niin, että kun kunta luo alueellista hyvinvointia edistävän rakentajan, remontoijan, opettajan, tutkijan, hoitajan, nuorisotyöntekijän, lääkärin tai vastaavan työpaikan. Tuohon työhön saadaan valtion takaama 15% lisä.

Tuen välitön seuraus on se, että kunta voi tarjota helpommin työtä. Kun työhön saadaan tekijä, hän maksaa korotettua verotuloa kunnalle korotetun palkan johdosta. Lisäksi valtiolle tulee korkeampi verotulo samasta syystä. Uusien työpaikkojen syntyminen elvyttää siis kunnan taloutta ja lisätyöllistymisen kierre työpaikkojen määrän kasvaessa johtaa siihen, että myös valtiolle tulee lopulta plus-merkkinen tulos tästä sijoituksesta, jota voisi kutsua hyväksi bisnessijoitukseksi.

Uudistus nostaa työläisen palkan kokoa, mikä heijastuu työläisen kykyyn käyttää rahaa pääasiassa työpaikkansa alueen tarjoamiin palveluihin. Tällöin myös sektorit, joihin palkkatukea ei sijoiteta, alkavat tuottaa suurempaa tulosta. Tuen vaikutus yltää siis välillisesti myös alueen kaikkiin palveluihin, ja jälleen verokassoihin.

Koska kunnan verotulot kasvavat, myös sivistyspuolelle saadaan lisää ammattilaisia. Koulut elpyvät kahdesta syystä: 1) koska opettajia voidaan palkata nyt köyhdytettyihin kouluihin ja 2) muuttoliike maaseudulta poispäin tyrehtyy ja alueiden lapsiperheiden väkiluku kasvaa. Lisäksi työperäinen muutto maalle yllättäen antaa myös positiivisia heijastusvaikutuksia myös nk. kaupunkien kasvukeskuksiin! (Kerron lisää tästä hetken päästä.)

Sivistystoimi ja harrastusmahdollisuudet uuden infran (urheilusalit, pelikerhot, harrastepajat, liikuntapuistot) alueilla lisäävät ihmisten sosiaalisen kanssakäymisen mahdollisuuksia, mikä estää syrjäytymistä ja parantaa osaltaan kuntatasolla kansanterveyttä. Väitän näin, koska nykyisen lisääntyvän masennuksen ja sen ohessa yleistyneiden päihteiden käytön on tutkimuksissa havaittu linkittyvän sosiaaliseen rikkonaisuuteen ja ihmisten fyysisen kohtaamisen vähenemiseen.

Toinen uudistuksen osa ovat syrjäseutujen alueelliset yksityisyrittäjät (autokorjaaja, parturi, pienet erikoisliikkeet, kaupat, hieroja), jotka eivät toimi alihankkijoina. Myös heille voidaan suunnata joko korotettu palkka työstään tai verohelpotuksia. Hannele Pokka kertoi minulle, että Norjassa tämä on toteutettu verotushuojennuksilla 90-luvulla (kunnallisvero, arvonlisävero, matkakustannusten hyväksyminen). Tähän on syytä räätälöidä parhaiten Suomeen sopiva ratkaisu, ja parhaat ratkaisuthan saadaan selville kokeiluilla. Syytä tällekin uudistukselle on.

Esimerkiksi kauppiaat, jotka eivät kuulu monopolisesti toimiviin suuriin ketjuihin, saavat tällä tavalla tuotua alueellista hyötyä työllistäessään itsensä. Kaupan toimiminen myös alueellisten tuotteiden myyntipaikkana tukee alueen yrittäjyyttä, lähituotantoa ja yhteistyötä. Alueen tuotteiden kysynnän noustessa myös tuotantopuolelle tulee lisää työpaikkoja, mikä aiheuttaa jälleen positiivisen kierteen hyvinvointiin ja verotuloihin.

Ja nyt palaan siihen, miten tämä heijastuu hyvällä tavalla kaupunkeihin.

Tällä hetkellä kaupungeissa on asuntopula. Tämä on johtanut vuosien ajan kiivaasti kohoaviin asumiskustannuksiin. Helsingin seudun asuja on köyhä, vaikka olisi hyvin työllistettykin. Jos sinä et lähde työn perässä kauniimman luonnon omaavalle maaseudulle (välimainos), niin uudistus ainakin purkaa sekä ruuhkautuneita sairaala- ja tarveydenhuoltojonoja että asuntohakemusjonoja. Asuminen muuttuu halvemmaksi tai ainakin asumisen hinnan nousu saadaan hidastumaan ilman pakkokeinoja.

Tämä johtaa siihen, että myös kaupungeissa jää rahaa enemmän palveluiden ostamiseen ja terveellisten elämäntapojen vaalimiseen ruoan ja harrastusten kautta. Tämä lisää myös työpaikkoja ja hyvinvointia.

Koska maaseutu on vuoteen 2020 mennessä aloitteestani alkanut sammon lailla jauhaa uutta veropottia valtion kassaan, on valtiolla nyt sekä mahdollisuus että velvollisuus alkaa korjata niitä ongelmia myös suurissa kaupungeissa, joita menneisyyden politiikka on saanut aikaan.

Koska kouluissa ei ole järjetön ruuhka, ja verotulot ovat suuremmat, nyt myös sinun kaupunkiisi voidaan perustaa pienempiä oppilasryhmiä, mikä vähentää opettajien ja oppilaiden stressiä. Tämä auttaa myös koulua käsittelemään yksilöitä sopivammin, ja henkilökohtaista tukea tarvitsevat oppilaat saavat tukea ajoissa, eikä meille kehity pahoinvoivaa blokkia kouluissamme. Loppujen lopuksi siis myös kaupunkilaiset saavat täysin saman hyödyn kuin syrjäseudut tästä kaikesta. Maaseutu on Suomen keuhkot ja kaupungit ovat verisuonia.

Mainitsen lyhyesti vielä kolmannen uudistuksen, joka on perustulo. Siitä kirjoitinkin jo aikaisemmin ja sen löydän blogistani. On aivan selvää, että tällaisessa yhteydessä perustulolla takaamme sen, että kaikki saavat osansa uudistusten tuomasta hyvinvoinnista, koska perustulo takaa siihen riittävän talouden ja syrjäseutujen palkkatuki takaa palvelujen saatavuuden ja laadun. Saamme terveen työvoimareservin, joka on motivoitunut työhön.

Lopuksi mainitsen, että hyvinvoivalla valtiolla on myös kyky investoida valtiollisiin kaivoksiin, energiavoimaloihin ja muihin vastuullisiin yrityksiin. Näin saamme meille vastuullisia toimijoita vaalimaan oman tuotantonsa ohessa myös ympäristöarvoja, eikä Talvivaaran kaltaisia katastrofeja pääse enää syntymään.

 

Taustaa, joka kuvastaa nykytilannetta ja esitykseni tarvetta:

Utsjoella ei ole aikoihin ollut kunnanlääkäriä. Poliisi on lakkautettu, postipalvelut ja hoiva takkuilevat, monet liikkeet ovat sulkeneet ovensa, koska asukkaiden määrän väheneminen on vienyt kannattavuuden. Ympäristössä olisi resursseja ja työvoimaakin löytyisi, mutta ei työllistäjiä, ei mahdollisuutta käynnistää positiivista kierrettä.
 
Täällä Ivalossa, missä nykyisin asun, on kehitys ollut samansuuntainen. Kalliiksi tulevat myös sairaalakäynnit, kun sekä Utsjoelta että Ivalosta on mentävä joko Rovaniemelle tai Ouluun hoidettavaksi (matka yhteensä vähintään 660km ja enintään 1400km). Jotkin työllistävät kaivoshankkeetkin Lapissa vievät suuren osan rahasta ulkomaille, eikä vaikutusta paikallistalouteen eikä Suomen kassaan suuremmin tule. 

Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Suomen kuntien liitosta kirjoitti minulle: "Kunta-alan palkkauksessa on siirrytty jo vuosia sitten aiempaa joustavampiin järjestelmiin. Esimerkiksi syrjäisempien kuntien lääkäreiden kohdalla on kokonaispalkkoja korotettu selvästi yli sopimuspalkkahaarukan. Tätä on tarvittu, jotta on kyetty varmistamaan erityisammattilaisten saanti syrjäkuntiin. Tämäkin on hieman huolestuttava kehitys, koska se saattaa johtaa liialliseen palkkakilpailuun kunta-alalla."

Minun on nyt julkisesti kerrottava Kietäväiselle, että aikoinaan, kun Suomessa meni hyvin ja meillä oli +15% palkkalisä syrjäseuduilla julkisissa ammateissa, myös Utsjoella oli pitkäaikainen lääkäri, johon pystyimme luottamaan, ja joka hoiti esimerkiksi kolme korvatulehdusta minulta vain kahden kuukauden aikana, kun olin lapsi. Tuohon lääkäriin pystyi luottamaan ja hän tunsi jokaisen kuntalaisen hyvin. Hän loi paremman terveyden koko alueella.

Tänä päivänä Utsjoella ei ole ollut pysyvää lääkäriä miesmuistiin. Siellä käy joku lääkäri keräämässä potin, mikä on törkeää kuntaa kohtaan, ja sitten lääkäri katoaa. Seuraava lääkäri ei tunne alueen ihmisten historiaa, eikä häneen ehdi muodostua kenelläkään luottavaa palvelusuhdetta. Tämä ja monet muut suuret puutokset rappeuttavat kaikkialla Suomessa alueiden väestön hyvinvointia.

Hansi Harjunharja, Lappi, Piraattipuolue

 

PS. Esitykseni ei ole PIraattipuolueen ohjelman kanssa ristiriidassa. Puolue vaatii yritystukien karsimista. Kumminkin syy tähän on se, että nuo tuet valuvat suurilta osin muutamalle suuryritykselle. Minun ehdotukseni toimii päinvastaisesti ja tukee pienimpiä erityisesti alkumatkallaan.

 

Jotta saamme tv-mainoksen, jokaiselta lukijalta pyytäisin syrjäseutuvaalirahaa sinulta. Rahaa on alkanut kassaan nyt tipahtaa kivalla tahdilla. Mieti, mitä kaikkea voit saada televisioon sillä eurolla, kun sen nyt kilautat kassaan! Jotain eeppistä luvassa. Hansi Harjunharja FI 96 43090010202711 ja muista viesti: #riptero

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

ulf fallenius

Miten saat tämän kansan kuluttamaan palveluihin ja muihin ostoksiin kuin tilanne on nyt se että rikas ja köyhä ostaa lähinnä Lidlistä ja Tokmannista ja istuvat kotona kaiken aikaa kuin rikas pelkää menettävänsä rahansa ja köyhällä ei ole varaa kuluttaa.Noidankehä on päässyt lian pitkälle ja solmunavaajaa ei ole tiedossa ja narulla ei voi työntää taloutta pyörimään.Ihmettä odotetaan.

Käyttäjän hansi kuva
Hansi Harjunharja

Ei ole liian myöhäistä. Jos SOTE olisi lyöty läpi, tilanne olisi vaikeampi.

Tässä tekstissähän se kaikki tarvittava toiminta on kerrottu. Kuluttamienn vaatii rahaa. Rahaa tulee työstä ja työpaikkojen perustamiseen tarvitaan valtion tukea. Nykyisin vaan homma on vinoutunut, kun ne valtion tuet (yli 4 miljardia), jotka on tarkoitettu yrityksille, menee suurilta osin jättiyhtiöille. Tämä raha kun suunnataan uudelleen näihin esittämiini toimenpiteisiin.

Suosittelen sinuakin jakamaan tätä ehdostustani sosiaalisessa mediassa, niin saamme tämän hyvinvoinnin romuttumisen kurssin kääntymään.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

"työpaikkojen perustamiseen tarvitaan valtion tukea."

Ei tarvita. Työpaikkojen perustamiseen tarvitaan kysynnän, tuotannon ja tarjonnan luomaa kassavirtaa.

Minusta tämä ehdotus kuulostaa vähän sellaiselta eturyhmäpolitikoinnilta, josta suomalaisten poliitikkojen tulisi sanoutua irti. Ehdotuksesi on suora tulonsiirto kaupunkilaisten ostovoimasta syrjäseutujen ihmisten ostovoimaan. Toki tämä tukihimmeli synnyttää työpaikkoja sinne, minne rahaa viedään, mutta se myös tuhoaa työpaikkoja sieltä, mistä rahaa otetaan.

Jos tämä ehdotuksesi katetaan nykyisistä veroista, niin se on pois meidän kaupunkilaisten edellytyksistä työllistää muita suomalaisia kulutustottumustemme kautta. Jos se tehdään velaksi, niin se on pois tulevilta sukupolvilta.

Ehdotuksesi ei poista sitä yritystukimekanismia, vaan edun saaja vain vaihtuu. Yritystuet luovat kuplan, joka vaatii joka vuosi rahaa pysyäkseen yllä. Nyt tuo yritystuen luoma kupla puhkaistaisiin, mutta luotaisiin syrjäseuduille samanlainen kupla, joka vaatisi jatkossakin rahaa pysyäkseen kasassa.

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen

"Ehdotuksesi on suora tulonsiirto kaupunkilaisten ostovoimasta syrjäseutujen ihmisten ostovoimaan."

Ei välttämättä. Yritystuista esimerkiksi on varaa leikata aika paljon huonosti kohdistettua, millä voisi rahoittaa tätäkin.

"Nyt tuo yritystuen luoma kupla puhkaistaisiin, mutta luotaisiin syrjäseuduille samanlainen kupla, joka vaatisi jatkossakin rahaa pysyäkseen kasassa."

Eikä välttämättä ihan näinkään, vaan kun saadaan syrjäseudut elinvoimaiseksi, ne jossain vaiheessa kykenevät taas ylläpitämään elämää itsekin paremmin. Ihmisethän muuttavat pois paljolti sen takia kun ei ole palveluita tai "elämää".

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Jos yhden eturyhmän perusteettomia tukia (yritykset) leikataan ja se annetaan toiselle eturyhmälle (pienten kuntien asukkaat), niin lopputulos on veronmaksajalle tismalleen sama.

Yritystukea on varaa leikata ja siitä säästyneet rahat on parasta laittaa A) velkaantumisen lopettamiseen tai B) kansalaisten ostovoimaan tai työllistämisen mahdollistamiseen alentuneena verotuksena (esim. työllistämisen kustannukset tai tuloveron alentaminen).

Syrjäseuduista tulee tällaisilla tukihimmeleillä tasan yhtä elinvoimaisia kuin kannattamattomista yrityksistä tulee yritystukien myötä. Elinvoima (kupla) pysyy pystyssä niin kauan kuin eurot virtaavat oikeaan suuntaan. Kun tuet lopetetaan, palataan normaalitilanteeseen, eli kannattamattomasta yrityksestä tulee taas kannattamaton ja elinkelvottomasta kunnasta elinkelvoton.

Hansin ehdotus mukailee sitä koulukuntaa, jonka mielestä lainarahaa markkinoille pumppaamalla saadaan ennen pitkää kaikki suomalaiset työllistettyä. Mutta mitä sitten, kun lainaa pitää ruveta maksamaan takaisin?

Käyttäjän hansi kuva
Hansi Harjunharja

Ehdotukseni nojaa historialliseen tilanteeseen, joka on ollut tosiasia Suomessa. Nimittäin meillä oli olemassa syrjäseutulisät 80-luvulla. On menneisyyden fatka, että tuo sijoitus poiki positiivisen tuloksen valtion verotulojen kassavirtaan. Se ei siis ole pois kaupunkilaisilta, koska se tuottaa enemmän kuin se vie. Se on mahdollisuus kaupunkilaisille.

Kun havaitset, mitä ehdotin yrityspuolelle, niin siellä puhuttiin sekä verohelpotuksista vaihtoehtona kuten myös tuista, jotka määriteltiin niin, että ne tulevat yksityisyrittäjille, jotka eivät toimi alihankkijoina. Olen täysin valmis myös muunlaisille ehdotuksille, jotka tukisivat syrjäseuduille perustettavan yrityksen taivalta niin pitkään, kunnes yrityksen on kannattavaa alkaa kasvaa suuremmaksi työllistäjäksi ja levittäytyä laajemmalle. Näihin voi määritellä myös aikarajan.

Hannele Pokan mainitsemat verohelpotukset, jotka ovat Norjassa käytössä, ovat erittäin varteenotettava ehdotus.

Olen valmis ottamaan rahan vaikka kokonaan valtionvelkana ja säästöjä tehdä esimerkiksi yristykisysteemin uudistamisella. Jos pyrimme hankkiutumaan rahasta eroon tuhoamalla työpaikkoja kurjistamisen kautta, kusemme omille reisillemme. Meille ei jää sijoitusmahdollisuuksia mihinkään.

Puhut eturyhmäpolitikoinnista, ja näkemyksesi on, että siitä vaan on päästävä eroon. En ymmärrä, miksi näin olisi tehtävä siinä tilanteessa, kun siitä ollaan avoimia ja rehellisiä ja päämääränä on se, että huomioimalla yksi osa kokonaisuutta saadaan muut osat toimimaan paremmin.

Ennen syrjäseutujen köyhdyttämisen aloittamista Suomi tienasi sillä systeemillä. On aika tehdä alueellisia kokeiluja ja tutkia menojen ja tulojen vaikutuksia, ja myös tutkittavat terveydenhuoltopalvelujen ja muiden perustarpeisiin keskittyvien palvelujen aikaansaannoksia.

En tiedä, oletko asunut syrjäseudulla koskaan, mutta minulta ja monelta läheiseltä ihmiseltä on menehtynyt perheenjäseniä noiden älyttömien hoitomatkojen vuoksi. Ja poliisi tulee paikalle Utsjoella 2-3h hälytyksen jälkeen. Nämä hommat ei mene edes perustuslain hengen tasavertaisuuden kanssa yksiin.

Tasa-arvon ja kansakunnan vakauden ja hyvinvoinnin nimissä meidän on lopultakin alettava tehdä ratkaisuja, jotka kääntävät syrjäseutujen kurjistamispolitiikan. Aluetta tyhjennetään ulkomaisten yhtiöiden (kirjaimellisiksi) kultakaivoksiksi ja NATO:n treenikentäksi. Tämä ei ole se tasa-arvoinen ja diplomaattinen Suomi, joka palvelisi sinun tai minun etua.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Kaipaisin kyllä "historiallisten faktojen" tueksi jotain konkretiaa.

Ehdotuksesi yritystukijärjestelmän muuttamisesta eri yrityksille erilaiseksi erilaisin ehdoin kuulostaa lähinnä kansalaisten eriarvoistamista yhden eturyhmän etujen takaamiseksi.

Sitä minä en ymmärrä, että miksi logistisesti vaikeassa paikassa olevan yrityksen, tai mahdollisimman kaukana palveluista asuvan yksilön, henkilökohtaista valintaa pitäisi tukea muiden veronmaksajien rahoilla? Miksi palveluiden lähelle tai kannattavaan lokaatioon muuttavaa suomalaista kansalaista tai yritystä pitäisi rangaista korkealla verotuksella siitä, että joku toinen valitsi omasta tahdostaan täysin päinvastaisen lokaation?

Työpaikkoja tuhotaan nimenomaan korkealla verotuksella. Se leikkaa kuluttajien ostovoimaa ja estää työpaikkoja syntymästä normaalin kulutuksen kautta. Millä logiikalla näillä normaalista kulutuksesta leikatut eurot tuottaisivat jotenkin parempia työpaikkoja, kun ne annetaan vastikkeetta syrjäseuduille?

Eturyhmäpolitikoinnista pitää pyrkiä juuri sen takia eroon, että sen myötä syntyy ajatuksia, joiden mukaan muiden rahoja voidaan siirrellä milloin minkäkin näennäishyödyllisen julkisen projektin rahoittamiseen. Ihan samalla mekanismilla ne yritystuetkin ovat syntyneet.

Ei kukaan ole syrjäseutuja köyhdyttänyt, vaan ne ovat köyhtyneet, koska niillä ei ole ollut tarjota ihmisille sitä, mitä kasvukeskuksilla on ollut tarjota. Asiaa ei mitenkään voida korjata sillä, että luodaan syrjäseutujen tukemiseksi uusi byrokratiahimmeli ja tulonsiirtomuoto.

Kaikelle yhteiskunnan rahoittamalle toiminnalle tulee jossain vaiheessa raja vastaan, varsinkin silloin kun asukastiheys laskee tarpeeksi alas. On selvää, että yksi poliisi pystyy palvelemaan samaa määrää asiakkaita asutuskeskuksissa kuin syrjäseuduilla. Mutta eikö tämä ole asia, jonka syrjäseudulla asuva henkilö tiedostaa sen sijaan, että vaatii muita maksamaan omat palvelunsa?

Tämäkin asia korjattaisiin sillä, että verotuksessa siirrettäisiin painopistettä valtiolta takaisin kunnille. Silloin Utsjoellakin saataisiin ihan itse päättää, montako poliisia sinne kuntalaisten rahoilla palkataan.

Käyttäjän hansi kuva
Hansi Harjunharja Vastaus kommenttiin #8

Tämä kiinnostuksesi keskittyy nyt yritystoimintaan. Voin antaa selkeitä esimerkkejä, miksi Utsjoella tarvitaan autokorjaajaa. Mutta juuri tuon yrityspuolen ideoinnin osasinkin jättää vapaammaksi, koska Norja on sen homman toteuttanut ja hoitanut, mutta Suomelle se olisi hieman uudenlainen asia. Eli viittaukseni historiaan liittyy enemmänin tuohon syrjäseutujen julkisen puolen työpaikkojan palkkatukeen.

Olen kiinnostunut keskustelemaan tuosta yrittämisen kehittämisestä. Nyt juuri olen hieman kiireinen seuraavat päivät. Lisäksi odotan yhä vastausta muutamiin viesteihin virkamiespuolelta, joten niihin voi tulla paremmin juuri nistä säädöksistä perillä olevaa asiantuntijatietoutta.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti Vastaus kommenttiin #9

Jos Utsjoella tarvitaan autonkorjaajaa, niin sitten ei auta kuin toivoa, että joku perustaa sinne autokorjaamon. Ei sinne kuitenkaan tarvitse ruuhkasuomalaisten verorahoja lähettää autokorjaamoa varten. Ennemminkin puretaan yrittämisen esteitä ja sääntelyä, jolloin säännöt pysyvät kaikille samoina ja Utsjoelle toivottavasti saadaan joskus autokorjaamo.

Miksi juuri julkisen puolen työtentekijöiden palkkatuki? Tämä rahahan on pois myös syrjäseutujen yksityisen sektorin työntekijöiltä verojen muodossa. Kummallista eturyhmäpolitikointia, että luvataan syrjäseutujen virkamiehille iso palkanlisä ja kuvitellaan, että se pelastaa Suomen talouden, kun se päin vastoin jouduttaa vain velkaantumista eikä mekanismina paranna ostovoimaa.

Käyttäjän hansi kuva
Hansi Harjunharja Vastaus kommenttiin #10

Suomen ollessa laajasti asututtu, oli taustalla samanlainen menetelmä, joka loi puitteet tarvittaville julkisille palveluille paikkakunnasta riippumatta. Se mahdollisti maaseudun asuttamisen. Tämä toi alueiden kuntiin vaurautta ja työllisyysasteen noustessa valtion tulot nousivat. Tämä oli positiivisen tuloksen sijoitus. Siksi sitä pyrittiin palauttamaan eri muodoissa vielä yli 15 vuotta hankkeiden lakkauttamisne jälkeen, kunnes maakuntahallintoportaat karsittiin, ja monia syrjäseutujen politiikasta ymmärtäviä siirrettiin ministeriöihin ja muihin tehtäviin.

Politiikka on pitkään ollut keskittynyt yliopistokaupunkien ympärille ja niitä tukemaan. Väen väheneminen on vienyt kouluttautumismahdollisuudet monista kunnista pois, eikä siellä ole väentön ikääntymisen jälkeen saatu palautettua infraa, joka takaisi tasapainoisen elämän pohjan myös alueiden uusille yrittäjille.

Sairaalareissu Utsjoelta Ouluun ja takaisin on tuon 1400km, eikä se ole harvinaista. Kävin nämä faktat läpi tekstissäni. Ja nyt hoidettu lääkäripalkkio näin esimerkiksi on muuntunut sekä taloudellisesti kalliiksi että sosiaali- ja terveyspoliittisesti kalliiksi.

Tuki ei ollut kallis valtiolle, vaikka se olisi ollut taloudellisesti tuottamatonkin. Silti se ei sitä ollut. Jos leikkaamme, poistamme työpaikkoja, jos vähennämme verotusta, emme suuntaan työn kehittämiseen, kun suuntaamme työn kehittämiseen, suuntaamme työn kehittämiseen.

Ymmärrän, ettet kaupunkilaisena ole voinut tätä kokea tai nähdä. Minulla on täällä Lapissa vanha tietokanta, joka on nimeltään asukkaat. He muistavat nuo ajat ja tietävät, mitä se oli. Sosiaalinen tietokanta on siitä erilainen kuin tilasto, että se tuntee myös alueen psykologisen menneisyyden. Tämän vuoksi myös juuri oikeiden dokumenttien hankkiminen tähän vertailuun on vaikeaa.

Vanhat poliitikot muistanevat myös joitain lukeamiakin suoraan. Ehkä olisi kysyttävä Paavo Väyryseltä, vaikka hänhän on ikinuori.

Mutta löpinät sikseen: Sinä haluat todisteista ja minä haluan sinulle kelpaavia todisteita sinulle. Tehdään alueellisia kokeiluja, kuten olen aina sanonut. :)

Käyttäjän juhaniharjunharja kuva
Juhani Harjunharja

Hansin ideonti on tähän mennessä selkeintä, mitä vastaani on näissä vaaliasioissa tullut. Toki tuon "positiivisen kierteen" tiellä on itse kapitalistinen järjestelmä, jonka perustana on "ihmisen ahneus" sekä yksilönä että yhteisönäkin. Eli siis kapitalismissa pääomien kierron sijoittamisen peruspointti on työssä tuotetun lisäarvon anastaminen kapitalistin omaan päomaan liitettäväksi ja näin kaiken mahdollisen arvon kasaaminen omaan haltuun, omistukseen ja hallintaan.

Mutta silti on koko ajan hyvä tehdä vastavetoja. Hansin ajatukset ovat tämän hetken uusliberalistisen kapitalismin peruskäytännön vastaisia, mutta virtaa voidaan kääntää - jos on riittävästi porukkaa, jolla on tähän "vallan avaimet". Eduskunnan budjettivalta on näistä avaimista yksi, mutta ei mielestäni vielä riittävä. Mutta silti välttämätön!

Jostakin on lähdettävä ja Hansin ajatukset ovat varsin harkittuja ja mietittyjä. En voi kuin kannattaa niitä. :)

Taneli Pitkänen

Jos olisit mun ehdokkaani, niin haluaisin ehdottomasti vaihtoehdon, että "laita ehdokkaallesi suoraan viestiä".

Sen verran fiksu kaveri että tuota voisin äänestää, mutta satun asumaan varsinais-suomen vaalipiirissä. Mutta viime vaaleista jäi päähän se, että oli olemassa joku systeemi, jolla voit "vaihtaa" äänesi toiseen vaalipiiriin; eli äänestä sinä sitä siellä, niin minä täällä.

Implementoi tuo SoMe:ssa oikeesti toimintaan. Tuohan on sitä demokratiaa. Tällä vinkillä olet eduskunnassa.

Taneli Pitkänen

Yritin soittaa ja esittää henkilökohtaisesti näitä omia mielipiteitäni, jotka olivat vahvasti asiaa tukevia.

Mielestäni kuitenkin on pari asiaa johon täytyy keskittyä:
1) Poliittisen henkilön on oltava sanavalmis - Check
2) Myöskin kirjoitusasu on hallittava - eli korjaa ne kirjoitusvirheet ja varmista ettet tee niitä jatkossa
3) Tässä vaiheessa kun teet vaalityötä, on sinun oltava kansan saatavilla 24/7 (päihtymystilasta riippumatta, kunnon sekavuustila saattaa lisätä äänestysprosenttiasi)
4) kuten jo aiemmin lähetin kommenttia, selvitä se äänenvaihtosysteemi, se on ainut reaalinen tapa päästä läpi piraattipuolueena Lapissa. Toisaalta hyvällä vaaliliitolla saataisiin toinenkin piraatti eduskuntaan...

Käyttäjän hansi kuva
Hansi Harjunharja

Kiitos palautteesta! Olen pyrkinyt olemaan saatavilla puhelimen kautta, mutta lienenkö ollut sitten silloin puhelimessa tai junassa puhelimen verkon katvealueella...
Tuo äänevaihtosysteemihän tosiaan voisi toimia, jos siihen saisi sujuvuutta. Kannattaa Lapin alueen ystäville heittää vaikka tätä blogimerkintääni. Kumminkin jo eilen vaalityössä sain ihmisiä kohdatessa useita henkilöitä siihen tulokseen, että ääni tulee. Ja syitä oli useita, mutta tämä yllä ehdotettu systeemini on tuntunut ainakin monen mieltä kiinnostaneen niin paljon, että itse haluavat myös kokeilut pian käyttöön.
Ja kiitos, kun mainitsit kirjoitusasun. Olen usein kirjoittamassa kiireellä nyt vaalien aikana. Ja olen jälkeenpäin huomannut virheosumia. Pyrin kuitenkin lauserakenteessa ymmärrettävyyteen, ja toivon, että ainakin itse asia tulee esille. Mutta todella pyrin nämä virheet jatkossa minimoimaan kirjoituksistani.
Tämänkin kiireessä kirjoitin, kun nyt suunnataan taas Tornion suurpilkkiin, ja kotiinkin pääsen jo yöksi, pitkästä aikaa.

Toimituksen poiminnat