hansi Mies, mikä mies?

Järjestelmällinen hyvinvoinnin alasajo pyyhkii peppunsa perustuslailla

  • Järjestelmällinen hyvinvoinnin alasajo pyyhkii peppunsa perustuslailla

Peruspalvelujen takaamiseksi valtio tarvitsee tuloja. Näistä tuloista ehdottomasti suurin osa Suomessa saadaan veroista. Kuitenkin valtioiden välinen verokilpailu tulee ajan kanssa laskemaan verotulojen määrää niin, että Suomen on joko supistettava koulutuksesta, terveydenhuollosta, vanhushuollosta, tutkimuksesta jne tai sitten on luotava muita tuloja säilyttämään nämä palvelut.

Verojen ohella valtio voi saada tuloja valtio-omisteisesta bisneksestä. Valitettavasti 90-luvun valtionyhtiöistämme ei ole jäljellä kuin pieni murunen. Laman perästä perusteltiin pakolla valtionyhtiöiden lakkauttamiset ja myynti. Nämä yhtiöt ovat sittemmin tuottaneet huimia määriä rahaa, joka on jäänyt Suomen valtiolta saamatta. Ja tämä johtaa nyt siihen, että olemme ajautuneet leikkauksiin.

Voisimme nytkin luoda uusia valtionyhtiöitä, joiden tuloksesta suurin osa olisi korvamerkittyä rahaa hyvinvointipalvelujemme ylläpitoon. Kuitenkaan mikään ei estä sitä, että valtiojohdossa toimivat korruptoituneet tahot pilkkoisivat yhtiöt jälleen ja sekä omistus että voitot valuisivat yhteisistä käsistämme yksityisiin.

Tässä kuvaan astuu perustuslaki. On nimittäin periaatteessa täysin mahdollista määrittää Suomen kansan omistajuus johonkin tiettyyn resurssiin tai toimeen Suomen valtion alueella, kunhan demokraattisesti ollaan sitä mieltä, että resurssi kuuluu Suomelle ja vain Suomelle. En yleisesti ole monopolien kannalla, mutta jos vastapoolina on peruspalvelujen, kuten opetus ja sairaanhoito, menettäminen, ja monopoli auttaisi myös laskemaan verotuspainetta, niin miksikäs ei? Tällaisia omistuksia voivat olla Suomen maa-alueella lepäävien resurssien lisäksi toimet, joiden mahdollinen toteuttaminen rajautuu luonnollisesti Suomen maarajoilla.

Puhumme siis malmeista, vesistöistä, pohjavesistä, energiantuotannosta, metsistä ja maanviljelyksestä. Näissäkin on nyt vaihtelevasti sekä yksityisomistajuutta että mahdollisuudet laajaan valtionomistusosuuteen. Pakkolunastusta ei ole tarve missään näistä toiminnoista toteuttaa.

Koska tämä kaikki on vielä periaatteessa mahdollista, niin nyt USA ja EU pyrkivät luomaan sopimusta, joka ylittäisi perustuslaillisen määräysvallan. Puhutaan TTIP-sopimuksesta, jota valmistellaan unioneiden demokraattisesti valitun johtajiston yläpuolella, ja joka tullaan runnomaan läpi parlamenteissa, kunhan se saadaan markkinoitua "hyvänä ideana".

TTIP on pitkällä, ja samanlaisia sopimuksia TTP, TiSA, CETA, APE on pyöritelty luomaan vastaavia rakenteita kaikkialle pallollamme. Nämä sopimukset tulevat lisäämään suurten ylikansallisten yksityisten yhtiöiden valtaa, koska sopimusten kautta suuret yhtiöt voivat esimerkiksi oikeuskanteluilla romuttaa valtioyhtiöiden toiminnan alkuunsa. Suurille yksityisille yhtiöille luodaan globaalia monopoliasemaa kansojen hyvinvoinnin kustannuksella. Kumpi ahdistaa enemmän; suuryhtiöiden monopoliasema kaikessa vai valtioyhtiöiden monopoliasema jossakin?

Toisin sanoen TTIP estää meitä luomasta laajaa hyvinvointijärjestelmän perustaa, ja se pakottaa valtion toimimaan pelkällä verotuksella, joka pian on historiaa sekin. Kun verotus tulee valtioiden välisen kilpailun vuoksi katoamaan lähitulevaisuudessa, niin katoaa myös valtiolliset hyvinvointipalvelut.

Jos meillä olisi valtio-omisteisia yhtiöitä, joiden tulos suunnattaisiin peruspalveluihimme, olisi meillä ensinnäkin kyky luoda loistavat olosuhteet elää terveenä ja kehittää itseään riippumatta yksilön iästä tai sosiaalisesta asemasta, mutta toisekseen voisimme tuloksen parantuessa laskea veroja oma-aloitteisesti, ja tällä tavalla luoda etulyöntiasemaa itsellemme verokilpailussa muiden valtioiden suhteen menettämättä itse murustakaan tasa-arvoisesta hyvinvointijärjestelmästämme.

Kuinka nyt toimia? Ensinnäkin tämä vapaakauppasysteemi tulee estää. kirjoita MEPillesi, miten tärkeää on, että emme suostu sopimuksiin, joiden päämääränä on romuttaa hyvinvointijärjestelmämme ja luoda ylikansallisille suuryhtiöille globaali monopoliasema. Vaikka vapaakauppa kuulostaa liberaalilta, niin tässä tilanteessa se on kaikkea muuta kuin vapautta edistävää. Seuraavaksi valista valtioyhtiöistä omaa kansanedustajaasi, ja muista mainita, miten tämä kompensoisi verotuspainetta, ja lisäisi vapautta. Huomautan, että maakuntahallinnolla voitaisiin myös toteuttaa yhtiötoimintaa. Lisäksi sen avulla voidaan tehokkaammin määritellä hyvinvointipalveluihin ja infraan suunnattavien varojen käyttökohteet ja tarve.

Hansi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Pakkolunastus on perustuslainmukaan edelleenin voimassa, mutta lunastuslain mukaan viedäänkin maat ilmaiseksi luonnonsuojeluun.

Perustuslain rikkomisesta ei ole sanktiomääräksiä olemassa.

Käyttäjän juhaniharjunharja kuva
Juhani Harjunharja

Ihan mielenkiintoista pohdintaa Hansilta. Olisi syytä noteerata valtion, maakuntien ja kuntien mahdollisuudet intensiivisempään, monialaisempaan ja laajempaan tuotannolliseen ja yritystoimintaan yleensäkin. Esteenä tälle on vain politiikka, jota on harjoitettu vuosikymmenet turhan yksipuolisesti yksityispääoman tarpeet ja vallanpito huomioiden.

Toimituksen poiminnat