hansi Mies, mikä mies?

Hallitus myy Nesteen enemmistöomistuksensa - rahasampo roskiin

Yle otsikoi "Miljardipotti tulossa valtiolle – Nesteestä aiotaan myydään osa". Kuulostaapa ihanalta, että Suomi rikastuu, eikö?

Kun kirjoittaa Googleen hakusanat "Neste" ja "tulos", ei jää epäselväksi se, että Neste on menestyjä. Nesteen sivuilla lukee "Hyvä alku vuodelle – vahva tulos jatkui uusiutuvissa ja jalostusmarkkinat noudattivat tavanomaista kausiluonteisuutta". Viime vuoden alun otsikko hehkutti HS:ssa "Nesteelle vahva tulos - Liikevoitto nelinkertaistui" ja viime vuoden loppupuolella Taloussanomien otsikko kertoi "Neste teki ennätystuloksen - bensiinillä riitti kysyntää".

Hallituksemme on siis kirjaimellisesti luopumassa kolmanneksesta yhtiöstä, jossa sillä on juuri nyt määräysvalta (omistus 50,1%).

Tämä tässä on outoa: Kun nyt yritetään saada Suomen taloutta jaloilleen, ei ole järkeä lähteä pilkkomaan sellaista tahoa, joka ilmiselvästi tuottaa tällä hetkellä jatkuvasti voittoa valtiolle - eihän?

Tiedämme, että hallituksemme aikana on jo onnistuttu sössimään sähköverkkomme omistajuuden suhteen (Caruna). Kyseessä oli alueellinen monopoli, ja se kustiin, ei ainoastaan yksityisiin vaan, yksityisiin ulkomaisiin käsiin (First State Investments - Australia). Ja nyt sitten tämä. Nesteet reisille.

Hallitus leikkaa opiskelijoiden tuloista ja sosiaaliavusta, jotta valtion talous kestäisi sen, että hallitus pilkkoo rahasammot hyvien kavereidensa taskuihin. Tästäkö on kyse? Kertokoon joku minua viisaampi minulle, mikä järki.

Siihen asti: kiitti hei.

Hansi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

14Suosittele

14 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (46 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Nesteen osake maksaa melkein kolme kymppiä ja siitä sai tänäkin vuonna yhden euron osinkoa. Toki kyseessä on Suomelle tärkeä firma. Se työllistää ja tutkii paljon. Mikään rahasampo se ei tosiaankaan ole.

Myyntiin vaan. Valtio voi ottaa omansa verottamalla. Jos valtio kokee että taskunpohjalla on liikaa rahaa, ostakoon vaikka indeksirahastoja. Poliitikkoa ei pitäisi päästää lähellekään yrityksiä.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Miksi pitäisi myydä?

Jos poliitikkoja ei pitäisi päästää lähellekään yrityksiä, niin firman myyminen on aika iso päätös, minkä poliitikot tekevät. Ja niitä päätöksiähän poliitikot ovat paljon tehneet, eikä kovin hyvällä menestyksellä.

Ei tähän tarvitse koskea, eikä tätä pidä korjata, koska se ei ole rikki. Pitäisin poliitikot hyvin kaukana Nesteestä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Neste tuottaa huonosti ja valtio verottaa jo energia-alaa suunnilleen 70% kokonaisverotuksella jolloin valtavan omaisuuden tuoma marginaalihyöty veronmaksajille on hyvin pieni.

Valtiolla on ylivertainen keino tehdä rahaa. Sillä on verotus- ja väkivaltamonopoli. Se ei yksinkertaisesti tarvitse markkinoilla toimivien yhtiöiden omistusta yhtään mihinkään. Jos valtiontalous olisi ylijäämäinen, sijoitukset olisivat jotenkin ymmärrettäviä ainakin jonkinlaisena puskurina. Toisaalta silloinkin voi kysyä että onko oikein pitää verotusta niin korkealla että valtio voi ruveta pörssipeluriksi? Eikö silloin pitäisi antaa mieluummin veronmaksajien itse tehdä rahoilla mitä haluavat?

En kiellä valtio-omistajuuden merkitystä Suomen historiassa. Teollistumisen ja vaurastuminen olivat isolta osin valtion ansiota. Nyt kun pääomia saa muualtakin, valtiolla ei ole enää positiivista vaikutusta. Päin vastoin, esimerkiksi Fortumin ja Nesteen harteilla lepää suuri poliittinen riski.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #5

"Fortumin ja Nesteen harteilla lepää suuri poliittinen riski."

Poliittinen riski on lähinnä siinä että tuottavia omistuksia myydään ja rahat tuhlataan. Olen tasavarma ettei Norjan hallitus edes harkitse valtionyhtiö Statoilin myymistä vaikka öljyn hinta on pudonnut ja ala muutenkin nykyään epäseksikäs. Tanskassa nousi kansanliike kun valtion energiayhtiöstä meinattiin myydä pieni osa. Ruotsissa ei järjettömyyksiä edes harkita. Minkä pohjoismaan talous on kuralla?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #6

Suomessa ja Ruotsissa on yhtä paljon valtionyhtiöitä. Valtion enemmistöomisteisia firmoja Suomessa on jopa paljon enemmän.

Lähinnä luonnolliset monopolit kuuluisivat julkiseen omistukseen. Jos valtio haluaa sijoittaa voittojen vuoksi.. no ei se kyllä halua. Suurimmat omistukset ovat raskaasti tappiollisissa tai jo käytännössä nurin mennessä firmoissa metalli- ja kaivosteollisuudessa. Mutta jos se haluaisi, se ei pitäisi rahoja parissa riskipitoisessa firmassa.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #8

Olen tässä asiassa aika lailla Kotilaisen ja Kangasharjun linjoilla.

http://www.iltalehti.fi/talous/2014032818165818_ta...

"Sekä hän että Nordean tutkimusjohtaja Aki Kangasharju korostavat, että valtion omaisuutta kannattaa myydä vain, jos myyntituloille löytyy muualta tuottavampaa ja kasvua edistävää käyttöä.

Kangasharju pitää virheenä sitä, että nyt suurin osa, 1,3 miljardia, aiotaan käyttää valtionvelan lyhentämiseen.

- Se on ihan hullun hommaa. Myynnistä saadut rahat täytyisi korvamerkitä kohteisiin, joista voidaan odottaa tuottoa. Muuten voi käydä niin, että jossain vaiheessa omaisuus on myyty, ja velka kasvaa taas."

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson Vastaus kommenttiin #11
Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #8

Täysin samaa mieltä. Tuotoilla argumentointi ei kertakaikkiaan pidä, kun katsoo miten valtio salkkuaan on hoitanut. Vaikkapa SSAB, joka ei jaa lainkaan osinkoa, on käynyt viimeksi kuluneen vuoden aikana 5,80 noteerauksessa ja sulki eilen 3,08 kurssiin. Nykykurssiin nähden olisi siis pitänyt pystyä myymään ainakin kolmanneksen korkeampaan hintaan, mutta mitään ei ole tehty. Ihan turha koittaa perustella pitämistä jollain tuotto-argumentilla. Jaksaisikohan joku verrata valtion salkun pitkäaikaista tuottoa indeksirahastoihin? Tai antaa sittenkin olla, saattaisi tulla itku...

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #12

"Jaksaisikohan joku verrata valtion salkun pitkäaikaista tuottoa indeksirahastoihin?"

Tämä saattaisi olla validi argumentti siinä tapauksessa, että nykyisten omistusten myyntitulot laitettaisiin indeksirahastoihin. Vaan kun ne perinteen mukaisesti joko käytetään velanmaksuun, tai syydetään siltarumpuihin.

Siitä puhumattakaan, että valtio-omistaja ei nyt varsinaisesti ole historiassa häikäissyt sillä, että saisi omistuksistaan kunnollista hintaa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #14

Argumentti liittyy siihen että monet argumentoivat myyntiä vastaan tuotolla. Jos Valtio ei pysty roikkumaan indeksin mukana (ei takuulla pysty), tuotto ei riitä argumentiksi. Jos taas osakkeet aiotaan pitää ikuisesti, pelkästään osingoilla on merkitystä tuottokeskustelussa. Nyt valtio roikottaa salkussaan osakkeita, joiden osinkotuotto on nolla. Minulle ei oikein aukea mikä valtion sijoitussalkun tavoite on, ja se huolestuttaa. Tavoitteen kertomisella ei juuri ole merkitystä, sen pitää näkyä toiminnasasa, enkä sitä näe. Toki asia voi johtua ymmärtämättömyydestänikin, mutta siitä en osaa olla huolissani.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #19

Se on toki asian toinen puoli, että valtio-omistajan tavoitteet eivät nyt varsinaisesti ole kovin selviä. Toki syy siihen on ainakin osittain se, että eri yhtiöiden osalta tavoitteet ovat ihan perustellusti erilaiset (mm. huoltovarmuuteen liittyvät seikat), mutta toinen puoli on sitten se, että syyt riippuvat jonkinlaisista poliittisista motiiveista, kuten esim. Rinteen eilinen huoli työpaikkojen turvaamisesta osoittaa.

Silti minusta se oikea vertailukohta on myyntituottojen vaihtoehtoinen käyttötarkoitus. Indeksirahasto, tai mikä tahansa muu omistuksen tai tuottojen arvon maksimointiin tähtäävä se ei tule olemaan.

Ennemminkin uskaltaisin väittää, että käsiään hierovat maakuntien pioenerkiavirittäjät ja muut kaverikapitalistit, joille tulee löytymään ihan uudenlaisia tukiautomaatteja.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #22

Todellisuudessa motiivit lienevät aina moninaisia. Argumenttini oli siis että tuottavuus ei yksin ole argumentti. Parempi tuottavuus, kuin vaihtoehtoinen käyttö, kävisi argumentista heti. Siitä olemme yksimielisiä. Ongelmaksi nousee, että indeksiä parempi tuotto ei ole ihan helppo toteuttaa. Suosittelen lämpimästi Planet Money podcastia Warren Buffetin vedosdta vipurahastojohtajan kanssa, jos ei halua lukea kuivia julkaisuja:

http://www.npr.org/2016/03/10/469897691/armed-with...

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #25

Kun tämä nyt uhkaa taas mennä jahnaamiseksi yhden yksityiskohdan ympärillä, on pakko kysyä mistä olet poiminut ajatuksen, jonka mukaan valtio sijoittaisi myyntitulot indeksirahastoon?

Kuten Kähärä omassa blogissaan hyvin hahmottelee, hallitusohjelmaa silmäilemällä voi päätellä, että todennäköisin sijoituskohde tullee olemaan bioala, tuttavallisemmin maa- ja metsätalous. Ja nehän vasta indeksejä ovatkin hakanneet.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #26

En mistään. Jos argumentti omistamiselle on että sijoitus "ilmiselvästi tuottaa tällä hetkellä jatkuvasti voittoa valtiolle", on kohtuullista miettiä millä mahdollisimman hyvä tuotto valtiolle olisi haettavissa ja miksi emme toimi sen mukaisesti. Pidän siis yhden yhtiön kannattavuutta, argumenttina suurempaa linjausta ajatellen, pelkkänä rusinanpoimintana.

Itse ohjaisin realisoituja tuloja pääomasijoitusyhtiöön, joka sijoittaisi pörssin ulkopuolisiin yrityksiin, tai lainojen lyhentämiseen. En ymmärrä mitä järkeä meidän on omistaa SSAB:ta, Outokumpua jne. Jos taas tavoitteet liittyvät työllisyyteen suosittelisin infraan investointia, tappiollisen liiketoiminnan omistaminen työllisyysargumentein ei oikein vakuuta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #6

Muistaakseni Norjan valtio on luovuttanut 1/3 Statoilista yksityisille, eivät nämä asiat ihan mustavalkoisia ole. Statoilin olemassaolon tarkoitus liittyy tietysti siihen, että valtio ottaa osan joka öljyoikeuden öljystä. Jollain se on sieltä merenpohjasta haettava. Eikö Statoil juuri luopunut esimerkiksi huoltamoita pyörittävästä tytäryhriöstään?

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo Vastaus kommenttiin #5

"Sillä on verotus- ja väkivaltamonopoli."

En mielelläni maksa enää korkeampia veroja. Enkä erityisen hyvillä mielin lähde harjoittamaan väkivaltaa. Viroonko vai Norjaanko hyökkäisimme?
Vain idiootit kirjoittavat jostakin sodasta Venäjää vastaan. Se on trollausta se.

Käyttäjän PaavoVaattovaara kuva
Paavo Vaattovaara Vastaus kommenttiin #5

"Valtiolla on ylivertainen keino tehdä rahaa. Sillä on verotus- ja väkivaltamonopoli."

Entä sitten jos/kun ostajana on veroparatiisiyhtiö niin mitenkä verotus onnistuu.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #33

Pelkäätkö kuviteltua tilannetta, jossa Ruotsin valtion enemmistöomisteinen yhtiö ostaa Suomesta energiayhtiön. Sitten he pimittävät konsernin belgialaista tytäryhtiötä hödyntvällä lainajärjestelyllä 1,1 mrd SEK vastaavan summan verottajalta, josta yhtiö myös tuomitaan hallinto-oikeudessa. Tapaus on Ruotsin valtiolle luonnollisesti hyvin kiusallinen ja johtaa hyvin selkeisiin toimiin omistajaohjauksen suhteen. Voisi jopa odottaa julkista anteeksipyyntöä.

Toisaalta asiat saattavat tietysti muuttua valituksen myötä, jolloin veronmenetys toteutuu yhtä lailla kuin jos se olisi jäänyt verottajalta huomaamatta alunperinkin, Suomi jää verotuloistaan paitsi.

Vaihtamalla tarinan pohjoismaat keskenään, tapaus ei ole vain tarina vaan tositapahtuma. Paitsi noiden seuraamusten osalta. Suomessa kun ollaan todetaan vain ettei aina voi voittaa, mutta yrittänyttä ei laiteta? Selkeästikään Suomen valtio ei ole kovin taitava verosuunnittelija, koska jäi veroparatiisiyhtiöineen kiinni veronkierrosta. Ehkä valtion pitäisi myydä Fortum pois, kun se ei valtion ohjauksessa suoriudu verovelvoitteistaan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #35

"Selkeästikään Suomen valtio ei ole kovin taitava verosuunnittelija"

Tässä on se ero että Ruotsissa agressiivinen verosuunnittelu on kielletty ja Suomessa sallittu. Eli Ruotsissa yhtiö voidaan tuomita veroseuraamuksiin ylikoroista ja siirtohinnoittelusta jotka ovat Suomessa sallittuja.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #36

Jarmo Makkonen

Korkein hallinto-oikeus(KHO) on antanut muutaman päätöksen siirtohinnotteluista Suomessa.

Verottaja määräsi Fortumille jälkiveroja ja veronkorotuksia vuodelta 2007 yhteensä 136 miljoonaa euroa ja Nokian Renkaille yhteensä 100 miljoonaa euroa vuosilta 2007–2010.

Määrätessään jälkiveroja energiayhtiö Fortumille ja ajoneuvojen renkaita valmistavalle Nokian Renkaille Verohallinto on vedonnut juuri siirtohinnoittelua koskevaan säännökseen ja teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n siirtohinnoittelua koskeviin ohjeisiin.

Verohallinnon siirtohinnoittelua koskevilta jälkiverotuspäätöksiltä putosi pohja pois, kun ne eivät perustuneet verotusmenettelulain 31 pykälään. Veronkierrosta ei siis ole ollut näyttöä.

Muita oikeudenkäyntejä ei ole ollut joten Suomessa ei ole syntynyt veroseuraamuksia, siirtohinnoittelusta, ylikoroista eikä veronkierrosta.

Ruotsissa verottaja soveltaa samaa OECD:n verotuspäätöstä kuin Suomi.

Regelverket för internprissättning bygger på en OECD-standard, som också tillämpas i Sverige. Prissättning på transaktioner (exempelvis varor, tjänster, immateriella tillgångar, finansiella instrument) mellan bolag inom en koncern kan ha stor påverkan på i vilken del av koncernen vinsterna uppstår och därmed i vilket land bolagskatten ska betalas.

De allra flesta länder har regler för hur internprissättningen ska ske i syfte att rätt skatt ska betalas i rätt land.

https://www.skatteverket.se/foretagorganisationer/...

Oliko muita oivalluksia ?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #39

"Veronkierrosta ei siis ole ollut näyttöä."

Tämä tietenkin koska Suomessa veronkierto hyväksytään. Otetaan esimerkiksi sähkönsiirtoyhtiö Caruna, yhtiö tilaisi belgialaiselta tytäryhtiöltään miljardin arvoisen maankaivuutyön verkkojen kaivamiseksi maahan ja tietenkin laskuttaisi tämän suomalaisilta sähkönkäyttäjiltä, maksaisi sopimuksen mukaan yhden prosentin verot Belgiaan ja Suomeen sen minkä viitsisi jos sitäkään.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #40

Jarmo Makkonen

Välillä on vaikea käsittää mistä juontavat nämä väitteet siitä, että veronkierto hyväksytään Suomessa. Verolakeja valvoo ja tulkitsee Suomen verottaja. Kun verottajalta ei löydy kompetenssia tulkita kansainvälisiä ja suomalaisia verolakeja oikein, se nostaa yrityksiä vastaan verotuksen oikaisuvaatimuksia.

Tähän asti on esimerkein todistettu KHO:n tuomiolausekkeilla verottajan olleen tulkinnoissaan väärässä. Se ei suinkaan tarkoita, että Suomessa veronkierto hyväksytään. Pikemminkin päinvastoin. Suomessa noudatetaan tarkasti verolakeja KHO:n päätöksillä.

Pitäisikö yritysten ja yksityishenkilöiden nöyrtyä verottajan mielivaltaisiin tulkintoihin ?

OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden asema markkinaehtoperiaatteen tulkintalähteenä on vakiintunut kansainvälisesti ja myös Suomessa VML 31 §:n tulkinnassa. Sitä ilmentävät muun muassa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut KHO:2013:36, KHO:2014:33 ja KHO:2014:119. Suomen käytäntö vastaa kansainvälisesti vakiintunutta ja OECD:n ohjeista ilmenevää käytäntöä.

Etuyhteydessä toisiinsa olevien yritysten verotuksessa sovelletaan verotusmenettelystä annetun lain (VML) pykälää 31, joka sisältää markkinaehtoperiaatteen. Sen mukaan etuyhteydessä toisiinsa olevien yritysten välisissä liiketoimissa tulee soveltaa yhtäläisiä ehtoja, joita toisistaan riippumattomat yritykset olisivat vastaavissa olosuhteissa soveltaneet.

Suomessa verovelvollisen yrityksen verotettavaa tuloa voidaan oikaista VML 31 §:n mukaisena siirtohinnoitteluoikaisuna ja saada vastaamaan markkinaehtoperiaatteen mukaista tilannetta, mikäli yritys ei ole noudattanut markkinaehtoperiaatetta ja yrityksen verotettava tulo on tämän vuoksi jäänyt pienemmäksi tai tappio muodostunut suuremmaksi kuin tilanteessa, jossa markkinaehtoperiaatetta olisi noudatettu.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #43

"Välillä on vaikea käsittää mistä juontavat nämä väitteet siitä, että veronkierto hyväksytään Suomessa."

Suomi hyväksyy ylikorot mm. Caruna otti 2.5mrd konsernilainaa 8.5% korolla joka tietenkin lasketaan vähennyskelpoiseksi kustannuksiksi Suomessa. Siirtohinnoittelua pitää katsoa tapaus kerrallaan esim. sellua on myyty alihintaan Belgian myyntiyhtiölle ja näin osoitettu Suomen tuloksen olevan tappiollista ja voitot on otettu Belgiaan sovitun pienemmän veronkannon mukaisesti.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #33

"Entä sitten jos/kun ostajana on veroparatiisiyhtiö niin mitenkä verotus onnistuu."

Mitätön osa veroista kerätään yhteisöjen tuloverosta jota veroparatiiseilla voidaan kiertää. Työn ja tuotannon verot ovat ne jotka tuovat valtiolle rahaa.

Käyttäjän juhaniharjunharja kuva
Juhani Harjunharja

Kun päästät pelkät porvarispoliitikot hallitusvaltaan, pian alkaa tapahtua kansallisvarantojen uudelleen jako. Näillä pääoman puudeleilla on "oma tahto" pääoman sanelema. Helpointahan on panna kansallisomaisuus ja koko kansantalous uusjakoon, kun on sitä valtaa annettu. Vai onko sitä sittenkään annettu tämmöiseen yhteiskuntamme tärvelyyn? Tuskin. Porvaripoliitikko veti taasen suurta osaa äänestäjäänsä höplästä, kuten aina.

Elämme finanssikapitalismin "riemujuhlaa", jolloin kansojen kartuttama yhteisomaisuus on pörssikeinottelun pelilaudalla. Siinä suurimmat rosvot vetävät potin kotiin - aivan kuten ennenkin. Älytöntäkö? Toki näin on, mutta vain meidän tavallisten kansalaisten kulmasta nähden. Rosvo on kulloinenkin määrittelykysymys, eikä siinä yleensä tavallisen kansan määrittelyt auta.

Vallankumousko? Onko olemassa muuta todellista vaihtoehtoa muuttaa politiikkaa? Tuskin...

Jukka Laine

Nesteen osalta on järkevää vähentää valtion omistusta nykyisellä arvostustasolla. Kurssi on hyvä ja ala riskialtis. Öljyn hinnan mahdollinen nousu vähentää jalostamotoiminnan kannattavuutta ja uusiutuvien osuus on marginaalissa tuloksessa.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Bensaa ja muita öljytuotteita saa ostaa maailmalta lähes mistä tahansa öljyntuottajamaasta. Öljy ja tisleet ovat bulkkituote. Miksi niitä pitäisi itse jalostaa ?

Asia muuttuisi aivan toiseksi, jos Suomessa olisi omia öljyvarantoja. Silloin omalla öljynjalostuksella saataisiin lisäarvoa.

Se mitä tulee biopolttoaineiden kehittämiseen, sen ydin ja hyöty löytyy metsäteollisuudesta ei Indonesialaisesta palmuöljystä. Neste on tuhoamassa kehitysmiden metsiä ja luontoa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

En nyt ymmärrä miksi valtion kannattaa myydä tuottavia omistuksiaan?

Käyttäjän NikoHaapaniemi kuva
Niko Haapaniemi

Se on sitä kun ideologia menee järjen edelle.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Koska se kokee saavansa omistuksestaan hyvän hinnan. Mielenkiintoisempaa on pohtia tuleeko valtion kohdella omistuksiaan muuna kuin sijoituksena. Jos kyllä, niin mitkä ovat ne ohjaavat periaatteet ja miksi? Se on paljon mielenkiintoisempi keskustelu, kuin spekulointi siitä koska saadaan paras hinta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Yhtä hyvä kysymys on että miksi valtio on niin pirun huono sijoittaja? Vuonna 2015 Helsingin pörssi tuotti yli 15% ja solidiumin sijoitukset 6%. Solidium ei pärjää markkinoille millään eikä sillä ole edes mitään selvää muuta ylevää tarkoitusta. Solidium ei hallinnoi valtion strategisia omistuksia.

Jos valtio olisi sijoittanut indeksiin, rahaa olisi tullut kassaan yli puoli miljardia lisää.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Kyllä, mutta ajattelin sen kysymyksen olevan luonnollinen seuraus omasta kysymyksestäni. Eihän rahaa sentään olisi kassaan tullut, tuottavia yhtiöitä kun ei saa kuulemma myydä...

Jukka Laine

En ymmärrä miksi et osta Nesteen osakkeita Jarmo Makkonen? Nykyisellä osakkeen arvostuksella on ehkä viisaampi myydä ja sijoittaa rahat johonkin missä on enemmän näkymää. Öljyn hinnannousu nostaa norjalaisen öljy-yhtiön tuottoja mutta ei Nesteen.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"En ymmärrä miksi et osta Nesteen osakkeita Jarmo Makkonen?"

Mistä tunnet osakesalkkuni?

Jukka Laine

Strateginen sijoittaja voisi tehdä Nesteestä mielenkiintoisemman sijoituskohteen?

Tunnistan osakesalkkusi mielipiteistäsi.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #20

"Tunnistan osakesalkkusi mielipiteistäsi."

Kerro nyt sitten mitä osakkeita omistan?

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi

Törkeää ja sairasta, että vesivoimaa tuottava Kemijoki Oy:kin aiotaan lopullisesti yksityistää ja päästää valumaan ulkolaiseen omistukseen. Vesivoima on kansallisomaisuutta, jonka puolesta ovat isämme taistelleet. Sen tulisi tuottaa vain valtion yhteiseen kassaan.

Ruotsissa Vattenfall Ab on 100 % valtion omistama. Meillä sähköverkonkin omistavat jo austraalialaiset.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Meillä tarkoittanee asuinpaikkasi lähialuetta? Kantaverkon omistavassa Fingridissä ei tietääkseni ole australialaista omistajaa, ne lienevät kaikki suomalaisia.

Sehän on kuitenkin kamala asia, että ulkolaiset ostelevat infraa kolmannesta maasta, kuten vaikkapa Fortum Ruotsissa. Jos valtio luopuisi omistuksestaan Fortumissa, ei tarvitsisi enää kollektiivisesti kantaa syyllisyyttä tukholmalaisten riistämisestä.

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi

Ajatuskoe:
Jos Fortum olisi 100% valtionyhtiö ja toimisi sen mukaan, se ei ostelisi ulkomailta mitään eikä kylväisi rahojamme ympäri Ruotsia ja Venäjää.
Se edustaisi valtiota. Sen ei tarvitse tuottaa liiketaloudellista voittoa, sillä sen omistaja (=valtio) voi laskea edukseen kaikki sen investointien vaikutukset valtion ja kuntien verotuloihin. Investoitneissa se hintavertailussa huomioisi kunkin tarjouksen hinnan lisäksi sen kotimaisuusasteen vaikutuksen verotuloihinsa, ja hankkiisi valtiolle kokonaisedullisimman ratkaisun halvimman sijasta.
Jos kaikki saatavilla oleva vesivoima tuotettaisiinn Suomelle Suomen valtion toimesta, vesivoima täysimääräisesti korvaisi tuontia ja säästäisi Suomen luontoa. Ulkomaisen omistajan tapauksessa kaikki ulos lähtevä raha on voitava korvata viennillä. Valio voisi toki tuonnin sijasta viedä sähköä ulkomaille. Varsin hyödyllistä olisi tuottaa vientiinkin puupolttoaineella tuotettua sähköä, koska puunkorjuu tuo työtä ja toimeentuloa Suomen pahiimmille työttömyysalueille, ja säästäisi näin työttömyysmenoissa ja infrastruktuurin ylläpidossa.
Lopputulos?

(Poliitikkojen ei tarvitsisi itse toimintaan saada sotkeutua. Se, että poliitikot esimerkiksi kieltäisivät ydinvoiman iilman että kieltävät myös sähkön tuonnin ydinvoimaa tuottavista maista on järjettömän epäloogista oman oksan sahaamista, jossa ei Ruotsista kannata oppia ottaa.)

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Vattenfall olisi kieltämättä kruununjalokivi, jos sen annettaisiin toimia liiketaloudellisin perustein. Kun politikot päästetään sotkemaan ennenaikaisine ydinvoimaloiden sulkemisineen ja hiilivarantojen hyödyntämättä jättämisineen, asiat menevät metsään. Jälkimmäinen asia on toki vielä pöydällä, mutta toinen hallituspuolue painostaa kovasti. Jäätäviä alaskirjauksia nämä ideologit tuntuvat joka tapauksessa aiheuttavan. Mitä taas tuottoon tulee, on Vattenfall tehnyt kolme vuotta peräkkäin tappiota, viime vuonna sijoitetun pääoman tuotto oli -8,2%.

Taloudellisesti katsoen yksityiset osaomistajat olisivat todennäköisesti Ruotsin valtion etu. Toisaalta Vattenfall on hyvä esimerkki siitä, että valtio saattaa ajaa jotain ihan muita tavoitteita kuin tuotto. Silloin on hyvä ettei yhtiö ole pörssissä, vaan kokonaan valtion omistuksessa.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Vattenfall teki tilivuodelta 2015 SEK 19,8 miljardia tappiota. Ruotsin valtion omistavat yritykset tekivät yhteenlaskettuna tilikaudella SEK 1,8 miljardia tappiota-

RESULTAT
Resultatet efter skatt uppgick till -1,8 (16,5) miljarder kronor under 2015. Resultatförsämringen förklaras framförallt av att resultatet 2015 belastas av

Vattenfalls nedskrivningar för främst kärnkraft i Sverige och brunkol i Tyskland på 36,8 (23,8) miljarder kronor. Vattenfalls resultat efter skatt 2015 var -19,8 miljarder kronor vilket var 11,5 miljarder lägre än 2014.

Det lägre resultatet förklaras också till stor del av nedskrivningen av LKAB:s
järnmalmsverksamhet i Kiruna, Malmberget och Svappavaara på 7,1 miljarder kronor. LKAB:s resultat efter skatt 2015 minskade med 6 miljarder kronor till -5,7 miljarder kronor.

http://www.regeringen.se/contentassets/7da192b65d5...

Ei se omistaminen aina niin ruusuista ole. Ei edes Ruotsissa.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Tuottavatkin valtionyhtiöt kannattaa myydä, sillä valtio saa osakkeista keskimäärin tulevien osinkotuottojen nykyarvon. Mitä tuottavampi yritys on, sitä enemmän valtio saa siitä myyntituloja.

Valtion merkittävä omistus aiheuttaa yhtiössä työmoraalin laskua. Valtio ei osaa ohjata yrityksen toimintaa yhtä hyvin kuin yksityiset sijoittajat. Nesteen työntekijät osaavat kertoa paremmin siitä, minkälaisiin vakaviin ongelmiin valtio-omistajan välinpitämättömyys johtaa organisaatiossa. Pitkällä aikavälillä nämä ongelmat laskevat myös yrityksen tulosta.

Käyttäjän HannuTaskinen kuva
Hannu Taskinen

"Tiedämme, että hallituksemme aikana on jo onnistuttu sössimään sähköverkkomme omistajuuden suhteen (Caruna). Kyseessä oli alueellinen monopoli, ja se kustiin, ei ainoastaan yksityisiin vaan, yksityisiin ulkomaisiin käsiin (First State Investments - Australia)".
En ole huomannut että kukaan olisi puuttunut tuohon virheeseen. Caruna kaupat tehtiin kylläkin jo edellisen hallituksen aikana. Nykyisen hallituksen toimesta hinnan korotukset kohtuullistettiin kuluttajaviraston neuvottelujen kautta.
Mielestäni hallitus on tehnyt aivan oikeita ratkaisuja, kuten monissa kommenteissa on myös todettu.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Nykyisen hallituksen toimesta hinnan korotukset kohtuullistettiin kuluttajaviraston neuvottelujen kautta."

Korotukset hyväksyttiin mutta pitemmän kaavan kautta.

Käyttäjän PahaLukki kuva
Juho Salo

Osaketta katsoen Neste oli varmaan aika myydä, koska osakkeethan voi rommata - mutta se on väliaikaista. Toisaalta P/E oli alhainen, joten yliarvostettu osake ei ollut. Ellei kaikki odottelisi nyt globaalia romahdusta, niin osake olisi jopa houkutteleva.

Mutta miksi myynti oli väärin sitten? No koska kun valtio myy, se menee velan lyhentämiseen, kehitysyhteistyövaroihin jne. eli suoraan budjetin kankkulan kaivoon. Tuo siis sen sijaan, että nyt myytäisiin ennen romahdusta osakkeet, ja siirrettäisiin varat johonkin korkoindeksiin, jonka tiedetään kestävän '08 tyyppiset rommaukset, ja sitten rommauksen jälkeen myytäisiin korkosijoitukset ja ostettaisiin takaisin Nestettä kaksinkertainen osuus eli koko Neste. Valtio ei toimi näin. Ne eivät osaa. Eivät ne kerää pottia, kasva korkoa korolle, vaikka noin tehdessään valtion tuotot voisivat olla niin suuret, että täällä ei tarvitsisi juurikaan veroja kerätä, mutta silti voisimme järjestää perustulon. Nestekin oli osinkoa tuottavaa osaketta.

Paras ohje valtiolle siis on, että niin kauan kun heillä ei ole osaamista, niin eivät vain myy mitään, mikä tuottaa osinkoa. Ei mitään. Meillä olisi vielä Digita, Destia, Caruna, Kemira, Neste, Fortumin sähköverkot,... jne. Kunhan vain keräämme pottia ikuisesti emmekä myy, niin lopulta tuotot kuittaavat budjetin, ja kiitos seisoo. Tuottamattomat sitten pitäisikin myydä, mutta ei lyhytnäköiseti. Valtio vetää pitkää siimaa. '08 tyyppiset kuprut ei pitäisi aiheuttaa mitään toimia.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Jos myynti onnistuu, Suomen ei tarvitse ottaa uutta velkaa muutamaan kuukauteen. Tragikoomista.

Toimituksen poiminnat